Antikvariaatti.net - tarjolla 276985 nimikettä

Tämä painos on tehty Lukutuuti tapahtumaa varten jaettavaksi korvauksetta peruskoulun 9. luokan oppilailleyksi tyhjä takasivu repäisty irti

paljon muistiinpanoja

Useita Kirjoittajia: Valtio palkitsee = Staten belönar (isbn 9789517469647, 2007)Valtio palkitsee ansioituneita kansalaisiaan myöntämällä kunniamerkkejä, arvonimiä ja erilaisia palkintoja. Kaksikielisessä teoksessa käsitellään palkitsemisjärjestelmän syntyä ja kehitystä keskiajalta nykypäivään. Ansiomerkkijärjestelmät ovat peräisin Ranskasta, mistä ne levisivät 1700-luvun kuluessa myös Ruotsiin. Autonomian aikana Suomessa noudatettiin venäläistä arvomerkkikäytäntöä. Suomen itsenäistyttyä luotiin oma kansallinen ritarikuntajärjestelmä: Vapaudenristin ritarikunta sekä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Kirja sisältää myös luvut aateloinneista, presidenttien serafiimivaakunoista, kunniamerkkien muotoilusta ja heraldiikasta sekä antaa ohjeita kunniamerkkien kantamisesta erilaisissa tilaisuuksissa.Liittyy Valtio palkitsee -näyttelyyn Kansallisarkistossa syksyllä 2007uusi,käyttämätön

Tämä kirja on ensimmäinen koskaan julkaistu teos, joka systemaattisesti kuvaa ja analysoi Venäjän ja Neuvostoliiton lentokoneiden suojamaalauksia ja tunnuksia. Lähinnä julkaistun materiaalin vähyyden takia eivät venäläiset ja neuvostoliittolaiset lentokoneet ole juuri tunnettuja väreistään ja merkeistään.Lukuisia valokuvia ja väripiirroksia käyttäen kirjan kirjoittajat todistavat että venäläiset ja myös varhaiset neuvostoliittolaiset olivat erittäin taitavia koneiden värityksessä sekä tunnusten ja merkkien teossa.Kaikki kirjassa esitetyt tiedot ovat ehdottoman tarkkoja. Kaikissa kuvissa on poikkeuksellisen tarkat kuvatekstit, jotka samalla kertovat ilmailun kehityksestä kyseisellä ajanjaksolla.Tekstiosuus kuvaa siviili-ilmailun ja sotakaluston suojamaalauksien ja tunnuksien kehitystä. Toisin kun lännessä on yleisesti luultu, eivät Venäjän ja Neuvostoliiton suojamaalaukset ja merkinnät koskaan olleet kovin tiukasti määräyksien säätelemiä, vaan päinvastoin niissä käytettiin hyvin paljon yksilöllisiä ja paikallisia piirteitä ideoiden pohjana ja tämä on kirjassa nähtävissä yksityiskohtaisesti. Jopa niinkin yksinkertainen asia kuin tunnistuskoodien suunnittelu, on saanut hyvinkin vaihtelevia piirteitä. Valery Bulban väripiirrokset ja G.F. Petrov:in tekemät merkit ovat tarkimpia mitä koskaan on julkaistu

Valde HämäläinenRivimiehenä talvisodan SummassaVänrikki Valde Hämäläinen osallistui talvisotaan JR 7:n panssarintorjuntakomppaniassa. Hän piti uskollisesti päiväkirjaa, johon kirjoitti sotakokemuksistaan. Päiväkirjassaan hän pyrki kuvailemaan tapahtumia totuudenmukaisesti ilman vähäisintäkään liioittelua. Hämäläinen kertoo elämästä korsussa taukoamattomien kranaattikeskitysten lakkaamista odotettaessa, hyytävästä kylmyydestä ja sekasortoisista taisteluista, joissa ei aina tiennyt kuka on oma ja kuka vihollinen. Voiton avaimina hän piti rehtejä ja peräänantamattomia suomalaissotilaita, jotka eivät vähästä hätkähtäneet. Hämäläinen ei ole unohtanut myöskään huumoria, jolla kevennettiin tunnelmaa tukalissa tilanteissa.Valde Hämäläisen joukkue kunnostautui eritoten Summan ja Viipurin taisteluissa tuhoamalla tai vaurioittamalla 90 vihollispanssarivaunua. Jo henkiinjääminen Summassa oli ihme, sillä vihollinen ampui alueelle rumputulta ympärivuorokautisesti. Tämä kirja on harvinaislaatuinen, omakohtainen kertomus talvisodan 105 päivästä.

Valde Hämäläinen: Siiranmäen päiväkirja (isbn 9789522291073, 2009)Talvisodan hirvittävissä kranaattikeskityksissä kunnostautunut luutnantti Valde Hämäläinen jatkoi kesällä 1941 siitä, mihin oli edellisessä sodassa jäänyt. Suurromuttajaksi kutsutun Hämäläisen porukka oli reilua vuotta aiemmin tuhonnut uskomattomat 90 vihollispanssarivaunua vain kahdessa kuukaudessa. Kesän 1941 hyökkäyssotaan Valde Hämäläinen lähti JR 7:n panssarintorjuntajoukkueen kärjessä. Etenemisvaiheessa hän osallistui muun muassa Tyrjän motin taisteluihin. Tammikuussa 1942 tuli käsky siirtyä asemiin Siiranmäelle. Asemasodan aikana Hämäläisen suorasuuntaustykkien tarkka tuli aiheutti runsaasti tuhoa vihollisjoukoissa. Kesäkuun 1944 raskaissa Siiranmäen torjuntataisteluissa Hämäläinen haavoittui vakavasti ja jäi taistelukentälle joutuen melkein vihollispanssarien jyräämäksi. Hänet löydettiin henkitoreissaan vasta suomalaisten tekemän rohkean vastahyökkäyksen aikana. Sota oli hänen osaltaan ohi. Sankariksi hän ei silti itseään sallinut kutsuttavan, olihan hän selvinnyt niin vähällä. Todellisiksi sankareiksi hän luki ne, jotka eivät palanneet kotiin. Hämäläinen oli taisteluoloissa tyynen rauhallinen ja rohkaisi miehiään omalla esimerkillään vaikeimmissakin oloissa. Peräänantamaton luutnantti, hilpeä leikinlaskija ja tankintuhooja ei kaihtanut vaarallisia tilanteita ja johti miehiään mieluiten etulinjasta käsin luoden joukkoihinsa poikkeuksellisen hengen. Valde Hämäläisen päiväkirja julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Muistiinpanoissa, jotka syntyivät useimmiten välittömästi tapahtumien jälkeen, hän kertoo taisteluista ja korsuelämästä rehellisesti sekä kaunistelematta. Hämäläisen mukaansatempaavat päiväkirjamerkinnät, joissa yhdistyvät verraton tyyli, tarkat havainnot sekä huumori, vievät lukijan suoraan etulinjaan.

Etulehdellä omistajan nimi

Johnnie Johnson taisteli Kuninkaallisten ilmavoimien hävittäjälennostossa elokuusta 1940 aina sodan loppuun saakka. Ensimmäisen ilmavoittonsa Johnson saavutti RAF:n hävittäjien aloitettua partiolennot Ranskaan keväällä 1941. Tuolloin hän palveli maineikkaan jalattoman ässän Douglas Baderin rykmentissä. Bader oli niin vaikuttunut Johnnien osaamisesta, että valitsi tämän siipimieheksi omaan parveensa. Menestystä seurasivat ylennykset, ensin laivueenkomentajaksi ja myöhemmin rykmentinkomentajaksi. Johnnie Johnson oli myös innokas metsästäjä ja metsällä hankkimansa ampumataidon hän katsoi suuresti vaikuttaneen menestykseensä ilmassa.Johnnie Johnson kertoo kirjassaan hävittäjälentämisen iloista, suruista, turhautumisesta, menestyksestä. Ennen kaikkea hänen omaelämäkertansa kertoo voitokkaan hävittäjälentäjän ja erinomaisen johtajan kokemuksista taistelussa Englannista, iskuissa Kanaalin toiselle puolelle, Dieppen ja Normandian maihinnousuissa ja lopuksi Kolmannen valtakunnan taivaalla. Hän saavutti Spitfire-hävittäjän ohjaimissa kaikkiaan 38 ilmavoittoa ja oli RAF:n menestyksekkäin hävittäjälentäjä. Johnsonin osaamista korostaa se, että hän ei koskaan joutunut alasammutuksi ja vihollinen onnistui vain kerran saamaan osumia hänen koneeseensa.Sodan päätyttyä Johnnie Johnson jäi ilmavoimiin ja erosi palveluksesta vuonna 1966. Ilmamarsalkka Johnson perusti omaa nimeään kantavan asuntorahaston, joka tarjoaa asuntoja vanhuksille ja vammaisille.Julkaistu aiemmin nimellä Väistä, sininen parvi

uusi