Arvo Lisko, Arvo Lisko, 1939
Kultainen ruokakortti - parantaa tuberkuloosin Suomalaisella ruualla ja juomalla -kirjoittajan, Oulussa asuvan, Kangasalalta kotoisin olleen Arvo Liskon omakohtaisiin kokemuksiin perustuva parannusmenetelmä tuberkuloosista parantumiseen karkoittamalla ensin ihmiskehosta koukkuleukaiset lapamadot (lohikäärmeet) valksipulin ja kotimaisen viinan avulla - "Raitis kansa rappeutuu niin henkisesti kuin ruumiillisestikin", mainitaan Kangasalan Liskon talon paimen (naispuolinen jättiläinen) voimatemppuineen, "vapaa ruokaviina on tehnyt Eestin kansan raittiiksi", "Juutalaiskirous on salaa ryöstänyt järjen, sielun, henkisen ja ruumiillisen työkyvyn..."nn12 x 19 cm. Lainaus suvun vaiheita esittelevästä kirjoituksesta; " Isänpuoleinen suku oli lähtöisin Kangasalta, jossa Liisa Liskon isän, Arvo Liskon vanhemmilla oli kartano. Äiti oli Laihialla syntynyt Tyyne Rautio.Arvo Lisko oli jääkäri. Hän taisteli saksalaisten joukoissa ensimmäisessä maailmansodassa osallistuen Misse-joen, Riianlahden ja Aa-joen taisteluihin. Suomen sisällissodan jälkeen mies muutti Vaasaan ja vuonna 1919 Ouluun, jossa hän toimi omistamiensa Uuden hotellin ja sittemmin Kauppahotellin johtajana. Arvo Lisko oli sairastunut sotakentillä tuberkuloosiin. Hän hoidatti itseään Sveitsissä, tuloksetta. Turhautuneena mies keksi omintakeisen lääkkeen: valkosipulin ja pöytäviinan."Arvo Lisko uskoi sipulin ja viinan voimaan kuin pukki sarviinsa", kertovat Liisa Liskon entiset naapurit. Niin paljon, että mies kirjoitti kohtalotovereidensa avuksi opaskirjan: (1939)."Lääkeannoksen" päälle Lisko kehotti polttamaan sikaria, mutta mieluiten kessupiippua. Resepti tepsi niin keuhkotautiin kuin lapamatoihin, joiden Lisko uskoi olevan jokaisen tuberkuloosipotilaan riesa."Lääkärikunta ei ollut kirjasta mielissään. Selvitäkseen sen aiheuttamasta kohusta hän tarvitsi juristin apua", kertoo Liisa Liskon sukulainen, maatalousyrittäjä Touko Lisko.Yhtä kaikki, "lääkekokeilusta" lähti liikkeelle Kauppahotellissa kymmeniä vuosia myyty menekkituote, sipuliviina. Sipuli uutettiin viinaan ja siivilöitiin. Siitä sai nimensä myös Kauppahotellin kutsumanimi, Sipulilinna. Rakennus kun vielä muistutti torneineen ja suippokaarineen 50-luvun laajennukseen ja muodonmuutokseen saakka linnaa."