Heimot ja kansat - Suomen sukulaiskansat

Mordwinische Chrestomathie mit Glossar und grammatikalischem Abriss / Heikki Paasonen.Sarja:Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten; 4 Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten; 4nnTekijä:Paasonen, Heikki. Nimeke:Mordwinische Chrestomathie mit Glossar und grammatikalischem Abriss / Heikki Paasonen.Kieli:suomiPainos:2. Aufl.Julkaistu:Helsinki : Suomalais-ugrilainen seura, 1953.Ulkoasu:[14], 179 s. ; 8:o.Sarja:Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten; 4 Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten; 4

Kielet: suomi/komi

Pakettipostimaksu

Kirja on Ella Ojalan viides teos, jossa hän tarjoaa lukijoille oman persoonallisen näkemyksensä inkerinsuomalaisuuteen ja Inkerin kansan kohtalohin, sekä inkeriläisiä kaskuja ja sananlaskuja. Ojalan omiste nimikirjoituksella

Itä-Karjala. Esitys Itä-Karjalan maasta ja kansasta, sen vapausliikkeen tähänastisista vaiheista, nykyisistä taloudellisista, sivistyksellisistä ja valtiollisista oloista sekä Karjalan kysymyksestännEi karttaa mukana

Neuvostomiehityksen aikana 1940-50-luvulla kymmeniätuhansia virolaisia vangittiin ja karkotettiin syytettyinä kommunismin vastaisesta toiminnasta. Myös Imbi Pajun äiti ja tämän kaksoissisar vangittiin 18-vuotiaina, eivätkä he voineet puhua kokemuksistaan kymmeniin vuosiin. Koko kansakunnan vaientanut pelko koskettaa edelleen lukemattomia virolaisia. Torjutut muistot lähtee kirjoittajan halusta ymmärtää, millaisia kokemuksia hänen äitinsä on kantanut mukanaan ja elänyt unissaan puoli vuosisataa. Päästäkseen lähemmäksi äitinsä kokemusta hän haastattelee neuvostomiehityksen ja terrorin julmuudet kokeneita ihmisiä ja aihetta tutkineita henkilöitä. Pajun äidin sisar sanoi ensimmäisissä haastatteluissa mieluummin kuolevansa kuin kertovansa tarinansa. Terrorin olosuhteissa kasvaneille muistojen torjuminen on ollut ainoa selviytymiskeino. Lukemattomilla ihmisillä ei ole vieläkään tietoa, miksi heidät julistettiin bandiiteiksi ja miksi sen tähden juuri heidän kotiaan tarkkailtiin.Suomentanut: Kaisu Lahikainen

Enn Soosaar (1937–2010) tarkastelee viimeiseksi jääneessä teoksessaan pitkälti sukunsa vaiheiden kautta Viron historiaa ensimmäisestä itsenäisyydestä nykypäivään. Nuorukaisesta asti rullatuoliin sidotulla ajattelijalla oli aikaa seurata tarkasti tapahtumia ympärillään. Hän peilaa niitä myös isänsä, pappina neuvosto-Virossa kovia kokeneen miehen, kertomuksiin miehitystä edeltäneeltä ajalta.Soosaar koki Viron itsenäisyyden menetyksen, neuvostomiehityksen, elämän totalitaristisessa yhteiskunnassa ja Viron uuden itsenäisyyden aikaisen ilon ja haasteet. Hänen luonaan kävi virolaisten kulttuurihenkilöiden ja poliitikkojen lisäksi jatkuvasti ulkomaisia vieraita.Soosaaren yhtä teesiä voi pitää hänen testamenttinaan: virolaista yhteiskuntaa vaivaavat edelleen neuvostoaikana opitut tavat ja pitkä siirtymäaika. Vaikea aikakausi jätti tahtomattakin jälkensä, josta Viro pääsee eroon vasta, kun uusi sukupolvi on toteuttamassa tavoitteitaan.Viron kansan omaksitunnoksi, mielipidevaikuttajaksi ja presidenttien neuvonantajaksi luonnehdittu Soosaar kunnostautui kulttuurin alalla mm. Hemmingwayn, Faulknerin ja Bellow’n kääntäjänä. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on kirjoittanut suomennokseen esipuheen.Postikulut 4,00 € ykkösposti / kakkosposti 3,60€ v. 2014.

15 x 21 cm kirja.

Neuvostomiehityksen aikana 1940-50-luvulla kymmeniätuhansia virolaisia vangittiin ja karkotettiin syytettyinä kommunismin vastaisesta toiminnasta. Myös Imbi Pajun äiti ja tämän kaksoissisar vangittiin 18-vuotiaina, eivätkä he voineet puhua kokemuksistaan kymmeniin vuosiin. Koko kansakunnan vaientanut pelko koskettaa edelleen lukemattomia virolaisia. Torjutut muistot lähtee kirjoittajan halusta ymmärtää, millaisia kokemuksia hänen äitinsä on kantanut mukanaan ja elänyt unissaan puoli vuosisataa. Päästäkseen lähemmäksi äitinsä kokemusta hän haastattelee neuvostomiehityksen ja terrorin julmuudet kokeneita ihmisiä ja aihetta tutkineita henkilöitä. Pajun äidin sisar sanoi ensimmäisissä haastatteluissa mieluummin kuolevansa kuin kertovansa tarinansa. Terrorin olosuhteissa kasvaneille muistojen torjuminen on ollut ainoa selviytymiskeino. Lukemattomilla ihmisillä ei ole vieläkään tietoa, miksi heidät julistettiin bandiiteiksi ja miksi sen tähden juuri heidän kotiaan tarkkailtiin.

Itä-Karjala - Esitys Itä-Karjalan maasta ja kansasta, sen vapausliikkeen tähänastisista vaiheista, nykyisistä taloudellisista, sivistyksellisistä ja valtiollisista oloista sekä Karjalan kysymyksestännEi karttaa mukana. Omiste leikattu pois

Tekijä:Lehtonen, Tyyne. Nimeke:Kohtalon lapsia / Tyyne Lehtonen.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Otava, 1974Painettu/Valmistettu: (Keuruu)Ulkoasu:99 s.Sarja:Kertomus elämästä Kertomus elämästäISBN:951-1-01225-8 (sid.)UDK-luokitus:929

kustantaja, tekijät ovat venäjäksi

Eripainos Yhteiskuntataloud. Aikakauskirjasta