Sota / Jatkosota

Runsaasti kuvitettu teos

Kenttävirsikirja 1943 - rintamasotilaan käytössä ollut - A. Nummelin, kpk 5973, tuntolevyn numero 879420 (kotoisin Rusko), painettu etukanteen "Tervehdys rintammiehelle" - Paavo Nurmi -erikoinen & harvinainen suuresta painosmäärästään (200 000 kpl) huolimatta -field hymn booknn8 x 11 cm.

Tiedustelumatkalla Murmanskiin talvella 1941.Uljas Antero Käkönen (29. kesäkuuta 1906 Kaukola – 25. toukokuuta 1975) oli suomalainen yleisesikuntaeversti.Käkönen toimi Suomen sotilasasiamiehen apulaisena Moskovassa 1939 ja uudelleen välirauhan aikana 1940–1941.Jatkosodan aikana Käkönen toimi muun muassa VI armeijakunnan tiedustelu-upseerina ja päämajan Tiedusteluosasto 1:n päällikkönä. Jatkosodan jälkeen everstiluutnantti Käkönen oli järjestämässä Neuvostoliittoon kohdistunutta salaista radiotiedustelua ja puhelinkuuntelua yhdesssä Reino Hallamaan ja Hannes Vehniäisen kanssa.Käkönen pidätettiin 1945 asekätkentäjutun yhteydessä ja hän sai 12 kuukauden vankeustuomion. Käkönen joutui olemaan tutkintavankeudessa 2 vuotta 7 kuukautta.https://fi.wikipedia.org/wiki/U._A._K%C3%A4k%C3%B6nennnPostikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Postikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Ilomantsi - Lopultakin voitto, 1994. Ryhmä Raappanan taistelut 26.7. - 13.8.1944. Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja VII.Ilomantsin taistelu ei ollut torjuntavoitto: suomalaiset hyökkäsivät ja voittivat. Kenraalimajuri Erkki Raappanan johdolla saarrettiin kaksi neuvostodivisioonaa, joiden miehet 9.-10. elokuuta pakenivat erämaavaelluksille itään.Antti Juutilaisen Ilomantsi - lopultakin voitto on sotahistoriallinen selvitys näistä raskaista taisteluista. Esitystapa on valaiseva. Karttoihin vain olisi voinut panostaa vielä enemmän. Kenraali Raappanan suunnittelema hyökkäys on nimittäin kaaviona selkeämpi kuin korpitaistelujen todellinen kulku.Joukkojen johtaminen salomailla ei käy kuin rambo-elokuvissa. Mutta kenraali Raappana oli erämetsätaistelujen erikoismies. Hän korosti erätaitoja niin paljon, että se kiristi henkilösuhteita. Hämeen Ratsurykmentin komentaja G. Ehrnrooth sai lähteä ärähdettyään Raappanalle: "Perkele, minun rykmenttini ei ole mikään sorsaparvi, että se lähtisi Koitajoen yli ilman ylityskalustoa!" Juutilainen ottaa esiin johtajien ristiriidat. Samoin hän mainitsee Ilomantsin taistelujen vaikeimman asian: sotamies Hytin ampumisen ja muut vastaavat tapaukset. Presidentti Kekkonenkin kommentoi Hytin tapausta vielä 1960-luvulla myllykirjeessään.http://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002586525.htmlnnPostikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017Rivimiesten kokemuksia Juutilainen ei paljonkaan käsittele. Syystä tulee esille Erillisen Pataljoona 24:n taistelu ja kapteeni Tauno Parosen ansiot sen komentajana. Mutta Ilomantsissa taisteli myös Samuli Paronen 21. Prikaatissa. Hän kuvaa sotaromaanissaan Kuolismaantie (1967) myös Ilomantsin mottien valtausta.Antti Juutilainen osoittaa, kuinka Neuvostoliiton sotahistoriat ovat salailleet Ilomantsin tappiotaan. Mutta hän muistuttaa, että suomalainenkin sotahistoria on käsitellyt voittoa suomettuneesti vähätellen.Ilomantsin voiton poliittinen merkitys on vielä lopullisesti arvioimatta. Se saattoi Neuvostoliiton virallisesta kiukuttelusta huolimatta vaikuttaa Staliniin rauhaanpakottavasti. Suomalaisia oli viisaampaa iskeä kovilla rauhanehdoilla kuin epävarmoin sotatoimin.http://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002586525.html

Jatkosodan viimeinen kesä Syvärillä. Ylivoimaisen vihollisen tykistö jauhaa harvenevaa suomalaispuolustusta riekaleiksi.

Mannerheim-ristin ritari Yrjö Keinäsen tosipohjainen sotaromaani jatkosodasta.

kirjoittajan omiste

6 x 9 cm.

9 x 13 cm.

Päämajan kaukopartiomies - 13 retkeä osasto Kuismasen matkassa, 2014.Legendaarisen Osasto Kuismasen viimeisen kaukopartiomiehen kokemuksetPäämajan kaukopartiot ovat olennainen osa Suomen sotahistoriaa. Partiot toimivat syvällä vihollisen selustassa Lapin ja Karjalan suurissa erämaissa, hankkivat strategisesti tärkeitä tietoja ja tuhosivat vihollisen rautateitä ja huoltokeskuksia. Useimmat kaukopartiomiehet ovat jo kuolleet, mutta heidän seikkailunsa kiehtovat edelleen.Karl-Johan Norrgård (1922) kuului legendaariseen OsKuun, Osasto Kuismaseen, jonka komentopaikka oli Kossalmella Petroskoin pohjoispuolella. Kaukopartioretkiä vihollisen linjojen taakse kertyi kolmetoista, mukaan luettuna suuri tuhoamisretki neuvostoliittolaisten huoltokeskukseen Petrovskij Jamiin vuonna 1942. Norrgård oli mukana myös Matti-partioissa, jotka jättäytyivät rintaman taakse Aunuksen kannaksen ankarien taistelujen aikana 1944.Kaukopartioiden kirjallinen aineisto on pääosin tuhottu, mutta tieto matkoista elää viimeisten mukana olleiden kertomuksissa. Viimeinen kaukopartiomies kuvaa vangitsevasti Norrgårdin kokemuksia jatkosodan aikana. Teos perustuu Norrgårdin haastatteluihin, sotahistoriallisiin teoksiin ja artikkeleihin. Mukana on myös alkuperäisiä valokuvia kaukopartioretkiltä.nnPostikulut pakettina 5,90 e v. 2017

Signeeraus

Veikko Suortti (Summa) - 2 kpl vahakantisia vihkoja - Päiväkirja 15.8.1944 (ajalta ruotsalaisessa sotilassairaalassa / hoitolaitoksessa), Lauluja ja muistelmia -diary from the time spent in medical care in Sweden (wounded in the Continuation war) + songbooknn18 x 22 cm.