Sota / Sotahistoria

A4

15 x 21 cm. Runsas kuvitus.

Isänmaan kutsu, 2007. Kirjoitussarja ylivieskalaisten sotaveteraanien vaiheista sotavuosina 1939-1945. Sisältää otteita JR50:n sotapäiväkirjasta sekä seuraavien veteraanien sotapolkutarinat: Järvelä Olavi, Leppilampi Veikko, Löfbacka Taito,Pulli Onni, Säily Vilho, Vierimaa Kalervo ja Vähäkangas Pentti sekä heidän omakätiset signeerauksensa.nnPostikulut pienlähete alle 1 kg 4,30e v.2017.

18 x 25 cm.

21 x 23 cm.

Rauman patteriston sankarivainajat, kaukopartiotoimintaan osallistuneet, lotat, upseeriluettelo ym.

Kannaksen Kotkat, 2007.Eversti, Mannerheim-ristin ritari Joppe Karhunen, joka aikaisemmassa teoksessaan Ritarilentue kertoi kuuluisan 24:n hävittäjälaivueen 3. lentueen ilmataisteluista, kuvaa uudessa kirjassaan niitä vaiheita, jolloin hän sai vastuulleen oman laivueensa komentajan tehtävät. Tässä ominaisuudessa hän joutui sodan painopisteen suunnassa seuraamaan ja osaltaan johtamaankin suurhyökkäyksen torjuntaan liittyviä, ratkaisevan tärkeitä ilmasotatoimia Kannaksella 1944. Suomalainen taistelulentäjä kohoaa tässä kirjassa rehdin ja rohkean sotilaan perikuvaksi. Kohtalokkaan kesän 1944 ilmasodan koko ankaruus kuvastuu Karhusen teoksesta, sillä hävittäjälaivue 24 menetti tänä aikana lukuisia loistavimmista lentäjistään; toisaalta ilmavoittojen määrä ylitti myös moninkertaisesti omat tappiomme.nnPostikulut 2,60 e v. 2017

Postikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Postikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Ilomantsi - Lopultakin voitto, 1994. Ryhmä Raappanan taistelut 26.7. - 13.8.1944. Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja VII.Ilomantsin taistelu ei ollut torjuntavoitto: suomalaiset hyökkäsivät ja voittivat. Kenraalimajuri Erkki Raappanan johdolla saarrettiin kaksi neuvostodivisioonaa, joiden miehet 9.-10. elokuuta pakenivat erämaavaelluksille itään.Antti Juutilaisen Ilomantsi - lopultakin voitto on sotahistoriallinen selvitys näistä raskaista taisteluista. Esitystapa on valaiseva. Karttoihin vain olisi voinut panostaa vielä enemmän. Kenraali Raappanan suunnittelema hyökkäys on nimittäin kaaviona selkeämpi kuin korpitaistelujen todellinen kulku.Joukkojen johtaminen salomailla ei käy kuin rambo-elokuvissa. Mutta kenraali Raappana oli erämetsätaistelujen erikoismies. Hän korosti erätaitoja niin paljon, että se kiristi henkilösuhteita. Hämeen Ratsurykmentin komentaja G. Ehrnrooth sai lähteä ärähdettyään Raappanalle: "Perkele, minun rykmenttini ei ole mikään sorsaparvi, että se lähtisi Koitajoen yli ilman ylityskalustoa!" Juutilainen ottaa esiin johtajien ristiriidat. Samoin hän mainitsee Ilomantsin taistelujen vaikeimman asian: sotamies Hytin ampumisen ja muut vastaavat tapaukset. Presidentti Kekkonenkin kommentoi Hytin tapausta vielä 1960-luvulla myllykirjeessään.http://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002586525.htmlnnPostikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017Rivimiesten kokemuksia Juutilainen ei paljonkaan käsittele. Syystä tulee esille Erillisen Pataljoona 24:n taistelu ja kapteeni Tauno Parosen ansiot sen komentajana. Mutta Ilomantsissa taisteli myös Samuli Paronen 21. Prikaatissa. Hän kuvaa sotaromaanissaan Kuolismaantie (1967) myös Ilomantsin mottien valtausta.Antti Juutilainen osoittaa, kuinka Neuvostoliiton sotahistoriat ovat salailleet Ilomantsin tappiotaan. Mutta hän muistuttaa, että suomalainenkin sotahistoria on käsitellyt voittoa suomettuneesti vähätellen.Ilomantsin voiton poliittinen merkitys on vielä lopullisesti arvioimatta. Se saattoi Neuvostoliiton virallisesta kiukuttelusta huolimatta vaikuttaa Staliniin rauhaanpakottavasti. Suomalaisia oli viisaampaa iskeä kovilla rauhanehdoilla kuin epävarmoin sotatoimin.http://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002586525.html

Retken jälkeen partio Tolvasen miehet haastateltiin radioon. Päämaja kielsi nauhan esittämisen. Haastattelu on kuunneltavissa kirjan mukana tulevalta CD:ltä.

Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille - irtolehtisiä sotavuosien 1939-40 päiväkirjasta. Karttaliite Kollaanjoen maastosta. Ex libris Raimo Kemi.Antti Johannes (Antti J.) Rantamaa (26. marraskuuta 1904 Merikarvia – 17. elokuuta 1987 Sveitsi) oli suomalainen pappi ja pitkäaikainen Maalaisliiton kansanedustaja.Rantamaa työskenteli myös uskonnon, historian ja suomen kielen opettajana eri oppikouluissa ja hän oli vapaaehtoisena kenttäpappina talvisodassa Kollaan rintamalla 1939–1940 ja jatkosodassa 1941–1944.nnPostikulut pakettina 5,90 e v. 2017