Antikvariaatti Birgitta

15 x 22 cm kirja.

Kymi – Kotkan lentokenttä kertoo Kotkan seudun ilmailun vaiheista. Seudun ilmailu alkoi sotilaslentotoimintana vuonna 1918. Kotka oli toisena päätepisteenä Aeron ensimmäisellä säännöllisellä kotimaan lentoreitillä Helsingistä vuonna 1928. Harrasteilmailu oli aktiivista jo 1920-luvulta alkaen: Kotkan aktiivinen Ilmailuyhdistys järjesti ilmailupäiviä vuosina 1928–1932 ja purjelentokerho alkoi toimia vuonna 1936. Kymin kenttä rakennettiin sotavuosina 1942–1943, mikä mahdollisti Hävittäjälentolaivue 34:n lentotoiminnan Kymissä ja Kotkan suojelemisen ilmahyökkäyksiltä vuosina 1943–1944. Sodan jälkeen harrasteilmailu toipui 1940-luvun lopulta alkaen ja purjelento lähti nousuun 1950–1960-lukujen vaihteessa.Nykyisin Kymi on Kotkan seudun ilmailuharrastajien käytössä oleva aktiivinen purjelentokenttä, jossa on myös harrastusluontoista moottorilentotoimintaa. Kenttä on myös suosittu pienkoneiden vierailukenttä sen rauhallisen ilmatilan vuoksi.

Ilmavoimien koelentämisen neljä ensimmäistä vuosikymmentä olivat jatkuvan kehityksen aikaa yhdessä lentotekniikan kehittymisen kanssa. Neljässä vuosikymmenessä siirryttiin lentokalustossa hitaista tuetuista puu- ja kangasrakenteisista leijoista nopeisiin vapaastikantaviin metallirakenteisiin koneisiin. Kaluston kehittyessä myös vaatimukset koelentotoiminnalle lisääntyivät. Koelentäminen käynnistyi Ilmailuvoimissa 1920-luvulla.1930-luku oli koelentotoiminnan kehityksen ja organisoinnin aikaa. Vuonna 1933 perustettiin Santahaminaan erillinen Koelentue. Vuonna 1936 Koelentue muutti Tampereelle.1940-luvun alkupuoli oli kiivasta aikaa Koelentueelle johtuen talvi- ja jatkossodan aiheuttamista poikkeuksellisista vaatimuksista. Lentokaluston saaminen rintamapalvelukseen oli toiminnan päätavoite. Siinä ohessa koelennettiin myös uusia kotimaisia koneita.1950-luvun alkupuoli oli nousua sodanjälkeisestä taantumasta. Lentokonetehtaalla kehitettiin, rakennettiin ja koelennettiin uusia kotimaisia lentokonetyyppejä, joista merkittävin oli Vihuri.

Jyrki Laukkanen aloitti lentämisen Harakka-liitokoneella tammikuussa 1959, lensi moottorilentokurssin talvella 1965-1966 ja palveli Ilmavoimissa lentäjänä vuosina 1968-2002.Vuodet 1969-1970 hän oli värvättynä ohjaajana Hävittäjälentolaivue 31:ssä ja vuodet 1971-2002 koelentäjänä Koelentueessa. Jäätyään eläkkeelle Ilmavoimista lentäminen on jatkunut purjekoneilla ja experimental-koneilla noin 130 tunnin vuosikertymällä.Vuoden 2009 heinäkuun loppuun mennessä eri lentokonetyyppejä oli kertynyt 153 ja lentotunteja 16 779, joista purjekoneilla 4 691 ja moottorikoneilla 12 088. Moottorikoneiden lentotuntimäärästä Ilmavoimien osuus on 9 918.Tässä kirjassa hän kertoo lyhyesti lentourastaan, lentokoneiden ominaisuuksien arvioinnista sekä tiedot ja oman arvionsa kustakin lentämästään konetyypistä.

135 kuvaa ja kartaa

15 x 21 cm.

18 x 25 cm kirja.