Nenonen Marko, Atena, 2006
Takakansi: Työttömyyskorvauksesta tuli arkea vasta 1970-luvun alussa. Sitä ennen kymmeniätuhansia miehiä ja tuhansia naisia laitettiin työttömyystöihin ja lähetettiin parakkikyliin kauaksi kotoaan. Joistakin siirtotyömaista kasvoi pieniä kaupunkeja.Työttömyystöissä kiersivät samat miehet kuin metsä- ja uittotöissä. Tukkijätkän elämääaikalaiset värittivät rempsein kuvitelmin, mutta parakkikylien lapiojätkän arkea eivät romanttiset vireet silotelleet. Lapio oli tärkeä työkaluhyvinvointi-Suomen rakentamisessa. Riski ja pystyvä mies näytti kuntonsa lapiolla, muttatarina ei olisi Suomesta, jollei nainenkin olisi tarttunut lapioon ja kirveeseen.Siirtotyömaat olivat unohtua. Niistä ei ole tehty akateemisia tutkimuksia, eivätkä poliitikotkerro niistä muistelmissaan, sillä siirtotyömaat olivat väärää politiikkaa, jota kukaan eimuista puolustaneensa. Nenosen kirja onkin ensimmäinen suurelle yleisölle kirjoitettu teossiirtotyömaista ja työttömyystöistä Suomessa.Marko Nenonen on tutkinut mm. noitia ja noitavainoja sekä liikenteen ja hevosen historiaa.Hän on Tampereen yliopiston historian dosentti ja yliassistentti.