Förteckning öfver ormbunkar och fröväxter vildtväxlande och förvildade i Finland och angränsande delar af Ryssland - Luettelo saniaisista ja siemenkasveista
Förteckning öfver ormbunkar och fröväxter vildtväxlande och förvildade i Finland och angränsande delar af Ryssland - Luettelo saniaisista ja siemenkasveista jotka kasvavat villeinä tai metsistyneinä Suomessa ja siihen rajoittuvissa osissa Venäjää - Heponiemen kirjaston kokoelmeista, leimattu & lainauskorttitaskunn14 x 23 cm. Heponiemen vaiheitaHeponiemen asutus alkoi 1900-luvun alussa. Heponiemen löysi maisteri I. K. Inha, joka rakennutti niemeen ensimmäisen mökin, Maisterin tuvan.Vuonna 1904 kamreeri Juho Ennola (1836–1914) osti Heponiemen vanhuudenkodiksi itselleen ja vaimolleen Hildille. Alkuperäinen päärakennus valmistui vuonna 1904. Alueelle rakennettiin myös talousrakennuksia, sauna sekä myöhemmin leskeyskoti Iltala sille, joka puolisoista eläisi kauemmin.Ennolat olivat lapsettomia, mutta perheeseen kuului vakiovieraana kirjailija, kansanedustaja Hilda Käkikoski sekä kaksi pikkutyttöä, Laina ja Aili Lappalainen.Heponiemi lahjoitetaan DiakonissalaitokselleEnnolat olivat tutustuneet Diakonissalaitoksen toimintaan Helsingissä asuessaan. Erityisen läheiset suhteet olivat diakonissa Hanna Masaliniin. Juho ja Hildi Ennola lahjoittivat Heponiemen Helsingin Diakonissalaitokselle 26.8.1912 päivätyllä lahjakirjalla. Lahjoittavat eivät asettaneet toiminnalle ehtoja, mutta pidättivät itselleen tilan hallintaoikeuden elinajakseen.Kamreeri Ennola kuoli 1914 ja tuolloin Hildi tarjosi päärakennusta laitoksen käyttöön hyväntekeväisyystoimintaan. Diakonissalaitoksen koulukoti eli talouskoulu tyttöjä varten aloitti toimintansa keväällä 1916.Heponiemen päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1917. Talouskoulu toimi Iltalassa. Samana vuonna Diakonissalaitos osti alueella sijaitsevan huvilan, vuonna 1908 rakennetun Kivirannan, jossa rouva Ennola asui viitenä kesänä. Sen jälkeen Kivirantaa vuokrattiin 17 vuoden ajan kesähuvilaksi perheille ja sittemmin yksinäisille naisille ja diakonissoille. Kodinhoitokoulun toiminta loppui vuonna 1923, jolloin rouva Ennola muutti asumaan Iltalaan takaisin. Hildi Ennola kuoli vuonna 1929.Sisarten kesäkotinaVuonna 1929 Heponiemestä tuli diakonissojen eli sisarten kesäkoti. Myöhempinä vuosina sisaret rakennuttivat alueelle pieniä, 1–5 hengen kesämökkejä, joita on vielä käytössä 6. Sodan aikana Heponiemessä asui kaksi Karjalasta tullutta siirtolaisperhettä sekä sotaa paossa olevia sisaria. Sodan aikana Heponiemi oli myös turvapaikka joukolle inkeriläisiä pakolaisia.1950-luvulla keskusteltiin Heponiemen osittaisesta rauhoittamisesta. Asian esitti Diakonissalaitoksen johtokunnalle luonnonsuojeluvalvoja, tohtori Reino Kalliola. Hän toteaa lausunnossaan, että Heponiemen alueella on pieni yhtenäinen, meidän oloissamme harvinainen tammimetsikkö. Lisäksi alueella kasvaa pähkinäpuita ja metsälehmuksia sekä lehtokasvillisuutta, joka tarjoaa hyvän näytteen ko. kasviyhdyskunnista. Sittemmin tammimetsikkö rauhoitettiin.1950-luvun lopulla herätettiin ajatus Heponiemestä lomakotina. Silloin rakennettiin Ennola, joka sai nimensä paikan lahjoittajien mukaan. Ennolassa oli majoitus- ja oleskelutilat 12 henkilölle.
