Kirjan nimi on jotenkin tuttu, mutta kohtuullisen vastustamaton. Ja tarkka. Lajien synty kertoo pysyvimmistä ja rakastetuimmista elokuvan lajeista. Se on lähikuva reippaasti yli sadasta ( 147 ) elokuvasta, jotka ovat jättäneet useammankin sukupolven elämään lähtemättömän jäljen. Miksi juuri elokuvien suosituimmat lajit, "genre-elokuvat" liikuttavat niin suuria asioita ja tunteita? Miksi kauhuelokuva ilmestyy kuvaan aina kun huolenaiheemme ovat räjähtämispisteessä? Mitä merkitsee western silloin kun sosiaalinen elämämme saavuttaa kipupisteen ja kulutusyhteiskunnan ahdistus hallitsee; westernin vastapaino on paluu Eedeniin - rauhan ja merkityksellisen, karsitun elämän kuvia silloin kun kaikki on levällään. Mitä tieteiselokuva kertoo tulevaisuutta koskevista peloistamme tai haaveistamme ylipäätään? Mikä selittää sen valtaisan, puhtaan ilon, jonka hyvä elokuvamusikaali meissä herättää?
