Antikvariaatti.net - tarjolla 276985 nimikettä

Oli pientä tupenrapinaa, 1979. Hilpeitä ja haikeita muistoja sodan ja pulan vuosilta: Sota- ja pulavuosien kaskuja, rintama- ja kotirintamalehtien tekstejä, laulujen sanoja, ajankohtaisia tilapäärunoja. Eli kaikkea sitä mistä silloin koostui elämän maku.nnPostin pienlähetyksenä VAIN 4,30e v.2016

Nisumaitua - Murrejuttuja, 1975.Vilho Eero Koskimäki, kirjailijanimi Härmän Kuustaa (23. elokuuta 1914 Kauhava – 21. maaliskuuta 1997 Tampere) oli suomalainen nimismies, Pakinoitsija ja kirjailija. Koskimäki kirjoitti murrepakinoita Kauhavan ja Härmän Etelä-Pohjanmaan murteella. Koskimäki toimi nimismiehenä muun muassa Ylistarossa. Hän aloitti murrepakinoiden kirjoittamisen toimiessaan Jatkosota aikana rintamakirjeenvaihtajana Lapissa sekä Rukajärven suunnalla. *nnPostin uudet hinnat 9.2.2015 alkaen:Postikulut: ykkösposti 2,20€ / kakkosposti 2,00€ v. 2015.* http://www.tyrmistynyt.info/q/4litzfxhtjwau2ys.html

Panssarinmurskaajat - Panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa, 2014. Raskaasti aseistettujen panssariajoneuvojen torjuminen on kenttätaisteluvoiton edellytys. Talvi- ja jatkosodassa panssarintorjunta oli merkittävin jalkaväkitaistelun muoto. Ilman rohkeita panssarintorjujia ei jalkaväellä olisi ollut pysäyttää hyvin varustettua ja päättäväistä vihollista.Toisen maailmansodan aikana panssarikalusto ja panssarintorjunnan keinot kehittyivät kuin kissa ja hiiri -leikissä. Ilman natsi-Saksan aseita olisivat Suomen käymät sodat saattaneet ratketa toisin.Tässä kirjassa esiin nousevat aseiden lisäksi kylmähermoiset sotilaat, joista moni palkittiin Mannerheim-ristillä.nnPostikulut pakettina 5,90 e v. 2016

Jukka Piipponen: Sotavänrikki Kustaa Kotsalo: lentäjä toisessa polvessa (isbn 9789525186949, 2008)Helsinkiläinen Kustaa Kotsalo, "Nape", oli todella ilmailija toisessa polvessa. Hänen isänsä Lenni Lindberg oli itsenäisen Suomen ensimmäisiä lentäjiä. Pojan veri veti tietenkin taivaalle ja jatkosodan sytyttyä hän sai upseerikurssinsa parhaimmistoon lukeutuvana anoa siirtoa ilmavoimiin tähystäjäkurssille. Kolmen toverinsa kanssa hän siirtyi tammikuussa 1943 Kauhavalle.Koulutuksen päätyttyä Nape sai komennuksen Lentolaivue 16:een Hirvakseen. Kustaan kolmannella sotalennolla hän oli tähystäjänä Sakari Peijarin ohjaamassa Fokker C X -koneessa, joka joutui ilmatorjunnan alas ampumaksi ja edessä oli pakkolasku Karjalan korpeen. Vaiheikkaan ja uuvuttavan nelipäiväisen pakomatkan päätteeksi miehet pääsivät omalle puolelle rajajääkärien luokse.Toipumislomalla Nape päätti ottaa kohtalon omiin käsiinsä ja marssi Munkkiniemeen Ilmavoimien esikuntaan aikomuksenaan päästä ohjaajakurssille. Itse ilmavoimien komentajan Jarl Lundqvistin väliintulo toteutti tämän toiveen. Aselepo kuitenkin ehdittiin solmia ennen kuin hän ehti takaisin rintamalle. Lentäminen ei kuitenkaan ollut vaaratonta vaan harjoituslennolla lokakuussa 1944 Kustaa Kotsalo joutui hyppäämään laskuvarjolla tuleen syttyneestä SB-pommikoneesta

Jukka Piipponen: Tähystäjäritari: Mannerheim-ristin ritari Lauri Äijön elämä (isbn 9525186490, 2004)Lauri Äijön sotilaspalvelus alkoi tykistössä, josta hän siirtyi vapaaehtoisena ilmavoimiin tähystäjäkurssille. Talvisotaan rauhallinen pohjalaismies ei ehtinyt, mutta jatkosodan sytyttyä olivat kovat paikat edessä. Blenheim-pommikoneen tähystäjänä Äijö suoritti lukuisia pommitus- ja tiedustelulentoja kauas vihollislinjojen taakse. Pian hän siirtyikin vaikeisiin ja vaarallisiin ilmavalokuvaustehtäviin, joita kolmikko Esko Ahtiainen, Lauri Äijö ja Yrjö Hammarén suorittivat useita kymmeniä luotettavalla BL-129:llä, "Pitkänokalla".Kun valokuvauslentue lakkautettiin palasi Äijö vanhaan yksikköönsä Lentolaivue 44:ään. Blenheim-pommittajien korvaajiksi olivat tulossa uudet saksalaiset Junkers-syöksypommittajat. Niillä laivue osallistui kesän 1944 koviin torjuntataisteluihin. Lapin sodassa Lauri Äijö lensi viimeisen sotalentonsa, kaikkiaan niitä kertyi 110.Sotatoimien päätyttyä Lauri Äijölle myönnettiin Mannerheim-risti. Edessä oli kuitenkin paluu siviiliin, keskeytyneiden opintojen päättäminen ja siirtyminen työelämään. Maanviljelysneuvos Äijö teki pitkän työrupeaman meijerialalla jääden eläkkeelle vuonna 1980. Viimeinen elossa ollut lentäjäritari Lauri Äijö kuoli 20. tammikuuta 2004.15 x 21 cm kirja.

20 x 25 cm.

Koulun poisto

Levy painettu Suomessa.

13 x 17 cm.

15 x 21 cm.

Portti tatuointien kiehtovaan maailmaan. Runsas kuvitus.