Antikvariaatti.net - tarjolla 276985 nimikettä

Postikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Kannaksen Kotkat, 2007.Eversti, Mannerheim-ristin ritari Joppe Karhunen, joka aikaisemmassa teoksessaan Ritarilentue kertoi kuuluisan 24:n hävittäjälaivueen 3. lentueen ilmataisteluista, kuvaa uudessa kirjassaan niitä vaiheita, jolloin hän sai vastuulleen oman laivueensa komentajan tehtävät. Tässä ominaisuudessa hän joutui sodan painopisteen suunnassa seuraamaan ja osaltaan johtamaankin suurhyökkäyksen torjuntaan liittyviä, ratkaisevan tärkeitä ilmasotatoimia Kannaksella 1944. Suomalainen taistelulentäjä kohoaa tässä kirjassa rehdin ja rohkean sotilaan perikuvaksi. Kohtalokkaan kesän 1944 ilmasodan koko ankaruus kuvastuu Karhusen teoksesta, sillä hävittäjälaivue 24 menetti tänä aikana lukuisia loistavimmista lentäjistään; toisaalta ilmavoittojen määrä ylitti myös moninkertaisesti omat tappiomme.nnPostikulut 2,60 e v. 2017

Postikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Postikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Postikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Vaiettu Elisenvaaran pommitus - Evakkohelvetti 20. kesäkuuta 1944. 1. painos, 2008.20. kesäkuuta 1944 Elisenvaaran ratapihalla seisoneisiin juniin oli ahtautunut pääasiassa evakkonaisia ja -lapsia, kun neuvostokoneet saapuivat pommittamaan sitä. Neljännestunnissa syntyi silmitöntä tuhoa. Todellista uhrimäärää tuskin saadaan selville koskaan, koska pommituksessa katosi jäljettömiin kymmeniä ihmisiä. Kirjan uhriluettelossa on 159 Elisenvaaran pommituksessa menehtyneen nimet.Elisenvaaran pommituksesta ei kirjoitettu tapahtuman jälkeen sanaakaan, sillä Päämaja oli ankarasti kieltänyt kertomasta ilmapommitusten uhreista muille kuin lähiomaisille. Myöhempää kirjoittelua Elisenvaarasta patosivat valvontakomission pelko ja sittemmin Kekkosen aikana journalistien itsesensuuri. ”Tapaus Elisenvaara” jäikin liki unohduksiin.Pommituksen synkkää tarinaa valotetaan kirjassa sekä pommittajien että uhrien näkökulmasta. Uhrien silminnäkijäkuvausten lisäksi teoksen lähteinä ovat Venäjän sota-arkistosta löytyneet sotapäiväkirjat ja lento-osaston historiikki.nnPostikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017

Ilomantsi - Lopultakin voitto, 1994. Ryhmä Raappanan taistelut 26.7. - 13.8.1944. Sotahistoriallisen Seuran julkaisuja VII.Ilomantsin taistelu ei ollut torjuntavoitto: suomalaiset hyökkäsivät ja voittivat. Kenraalimajuri Erkki Raappanan johdolla saarrettiin kaksi neuvostodivisioonaa, joiden miehet 9.-10. elokuuta pakenivat erämaavaelluksille itään.Antti Juutilaisen Ilomantsi - lopultakin voitto on sotahistoriallinen selvitys näistä raskaista taisteluista. Esitystapa on valaiseva. Karttoihin vain olisi voinut panostaa vielä enemmän. Kenraali Raappanan suunnittelema hyökkäys on nimittäin kaaviona selkeämpi kuin korpitaistelujen todellinen kulku.Joukkojen johtaminen salomailla ei käy kuin rambo-elokuvissa. Mutta kenraali Raappana oli erämetsätaistelujen erikoismies. Hän korosti erätaitoja niin paljon, että se kiristi henkilösuhteita. Hämeen Ratsurykmentin komentaja G. Ehrnrooth sai lähteä ärähdettyään Raappanalle: "Perkele, minun rykmenttini ei ole mikään sorsaparvi, että se lähtisi Koitajoen yli ilman ylityskalustoa!" Juutilainen ottaa esiin johtajien ristiriidat. Samoin hän mainitsee Ilomantsin taistelujen vaikeimman asian: sotamies Hytin ampumisen ja muut vastaavat tapaukset. Presidentti Kekkonenkin kommentoi Hytin tapausta vielä 1960-luvulla myllykirjeessään.http://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002586525.htmlnnPostikulut pienlähete alle 1 kg 4,30 e v. 2017Rivimiesten kokemuksia Juutilainen ei paljonkaan käsittele. Syystä tulee esille Erillisen Pataljoona 24:n taistelu ja kapteeni Tauno Parosen ansiot sen komentajana. Mutta Ilomantsissa taisteli myös Samuli Paronen 21. Prikaatissa. Hän kuvaa sotaromaanissaan Kuolismaantie (1967) myös Ilomantsin mottien valtausta.Antti Juutilainen osoittaa, kuinka Neuvostoliiton sotahistoriat ovat salailleet Ilomantsin tappiotaan. Mutta hän muistuttaa, että suomalainenkin sotahistoria on käsitellyt voittoa suomettuneesti vähätellen.Ilomantsin voiton poliittinen merkitys on vielä lopullisesti arvioimatta. Se saattoi Neuvostoliiton virallisesta kiukuttelusta huolimatta vaikuttaa Staliniin rauhaanpakottavasti. Suomalaisia oli viisaampaa iskeä kovilla rauhanehdoilla kuin epävarmoin sotatoimin.http://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002586525.html

Kirjaston poisto. Ex libris

Kirjaston poisto

Kirjaston poisto

Päiväkirja käytettävä x kuun kuluessa vuonna 1914 Pakaselan reservimajatalossa Vihdin pitäjässä Uudenmaan lääniä. Dagbok att begagnas under år 1914 vid Pakasela reserv gästgifveri beläget inom Wichtis socken af Nylands län.nnKestikievariin majoittuneiden nimikirjoitukset kaikki kuvissa. Päiväkirjaa täytetty vain vajaat kaksi sivua. Nimien lisäksi päiväkirjasta näkyvät päivä ja tunti, milloin henkilö on kestikievarista lähtenyt, hänen käyttämiensä hevosten lukumäärä, lähtöpaikka ja määränpää.

Karttaosa s. 1-123. Asemakaavaosa s. 124-166.

Päiväkirja käytettävä x kuun kuluessa vuonna 19xx x majatalossa, x Uudenmaan lääniä. (Vuodelta 1916 ja alkuvuodesta 1917 matkustajakirjausten päiväysten perusteella.) Kannessa leima Kuvernööriviran puolesta.nnKestikievariin majoittuneiden nimikirjoitukset kaikki kuvissa. Nimien lisäksi päiväkirjasta näkyvät päivä ja tunti, milloin henkilö on kestikievarista lähtenyt, hänen käyttämiensä hevosten lukumäärä, lähtöpaikka ja määränpää. Oletettavasti päiväkirja on jostain Vihdin majatalosta. Päiväkirja ei ole ihan täynnä ja vuoden 1917 majoittujia on vain kolme.

Suur-Tuusulan historia (Tuusula - Kerava - Järvenpää) II. Seurakunnan perustamisesta Suomen sotaan 1643-1808. Kaupanpäälle kolme lehtiartikkelia aiheesta ja teoksesta + liuska koneella kirjoitettuja korjauksia teokseen.

5 cm paksu kirja.

Dagbok att begagnas under x vid x gästgifveri beläget inom x af Nylands län. Päiväkirja täytettävä x kuun kuluessa vuonna 1xxx kestikievarissa sijaitseva x Uudenmaan lääniä. (Päiväkirjamerkintöjen mukaan vuodelta 1914 ja todennäköisesti jostain Vihdin kestikievarista.)nnKestikievariin majoittuneiden nimikirjoitukset kaikki kuvissa. Nimien lisäksi päiväkirjasta näkyvät päivä ja tunti, milloin henkilö on kestikievarista lähtenyt, hänen käyttämiensä hevosten lukumäärä, lähtöpaikka ja määränpää.

Koko 20 x 25 cm.